Suklaacookiesit (3 pellillistä isoja)

Joskus tytöllä on vaan ihan hirvee päivä, eikä keksi moneen tuntiin mitään sellasta, että fiilis paranis. Ja sitten tulee se timantti-idea: teen suklaakeksejä. Juuri tälläisiin suklaakekseihin tämä ohje on paras, sillä kekseistä tulee reilun suklaisia, vaikka muutaman rivin napostelisi ennen taikinan tekoa ja vaikka sen aikanakin. :)

250 g voita

3 3/4 dl fariinisokeria

2 munaa

1 tl vanilliinisokeria

3 3/4 dl vehnäjauhoja

6 1/4 dl kaurahiutaleita

2 tl leivinjauhetta

1 tl suolaa

vähintään 100 g suklaata

Käy ostamassa iso levy hyvää suklaata. Itse ostan aina Fazerin sinistä, sillä siitä voi herkutella melkein puolet ja silti levy riittää kekseihin. :) Kun olet selvinnyt isoimmasta suklaanhimosta, sulata ja jäähdytä voi ja sekoita sen sekaan fariinisokeri, jotta taikinan pohjasta tulee tasavärinen. Lisää kananmunat ja vanilliinisokeri hyvin sekoittaen, sitten jauhot, kaurahiutaleet, leivinjauhe ja suola. Sekoita tässä vaiheessa perusteellisesti. Rouhi veitsellä suklaa karkeaksi ja pyöräytä rouhe taikinan joukkoon. Annostele lusikoilla leivinpaperille ja taputtele keksit muotoonsa, sillä ne eivät juurikaan leviä paistettaessa. Paista 175 asteessa 10 - 15 minuuttia, jäähdytä hyvin ja herkuttele! :)

Kermainen kanakastike

Projekti: pakastimen tyhjennys. 

Mitä löytyi: no tää näyttää kanalta, sipulinvarsia, chiliä ja paprikaa. Löytyykö idea? Nojoo.

rypsiöljyä

400 g kanasuikaleita (maustamattomia)

2 valkosipulinkynttä

2 tl chilisilppua

2 tl Poppamiehen juustodippiä

0,5 tl Santamarian kalakastiketta
2 sipulia

4 porkkanaa

1 dl suikaloitua paprikaa

2 dl kevätsipulin varsia pilkottuna (tilavuus pakastettuna)

4 dl Rainbown 15 % ruokakermaa

suolaa

riisiä

Lorauta wokkipannulle reilusti öljyä ja lisää sen sekaan pilkottu valkosipuli, chili, juustodippi ja kalakastike ja paista öljyseoksessa kanasuikaleet kypsiksi. Lisää öljyä, jos kanat näyttävät kuivuvan liikaa. Keitä samalla riisi kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan. Lisää pannulle suikaloidut porkkanat ja pilkottu sipuli ja paista ne kypsiksi. Lisää paprikat ja kevätsipulin varret ja kaada lopuksi sekaan ruokakerma. Kiehauta sekoittaen ja jätä levylle lämpimään. Muista testata maku, sillä jos chiliä ei ole riittävästi, sitä voi vielä hyvin lisätä. :)

Jos haluat paistaa riisin keitettyä maukkaammaksi, ota toinen paistinpannu ja lorauta sillekin reilusti öljyä. Paista riisi siinä kauniin väriseksi koko ajan sekoittaen. Herkuttele kanalla ja riisillä tuoreen salaatin kera.

Kinuskikakku

..sit pudotit sen yllärin, nyt on mun poikaystävän synttärit!

Kieltämättä yllätyinkin tällä kertaa, sillä hankin lahjan ajoissa pari viikkoa sitten, paketoin sen kaappiin odottamaan ja tulinkin yllättäen nyt kipeäksi, eli en huomannut suunnitella tai toteuttaa juuri mitään. Viime päivät on menneet kotona nukkuessa ja niistäessä, ja tosiaan yllättäen Ile täytti eilen 23, eli pääsi lähemmäs kahtaviittä ku kahtakymppiä (tiedän, et luet tätä, eikä sulla oo muka ollu vielä ikäkriisejä :P ). Noh, lupasin kumminki tehdä kakun, jos Ile haluu, mut se halu iskikin päälle vasta illasta. Koska kakut eivät ole tähän mennessä osoittautuneet älyttömän vaikeiksi, paistelin kakkupohjaa viideltä ja keitin kinuskia ja tein kermavaahtoa puol ysiltä. Eikä se pöllömpää ollutkaan, mitä nyt kuume vähän alkoi kohoamaan ja rupesi väsyttämään. Sain kumminkin ensimmäisen kinuskikakkuni ikinä valmiiksi ihan tavoiteajassa ja kertayrittämällä.

Kakkupohjan tein samalla ohjeella kuin viimeksi, eli kiitos kuuluu Hyvää pataa -kirjalle. Halkaisin pohjan vain kahteen osaan, koska meille ei tullut vieraita, eikä kerrokset vaikuttaneet liian paksuilta. Kostutukseen käytin 0,5 - 1 dl maitoa, jossa oli 0,5 tl vanilliinisokeria, muussasin haarukan avulla lautasella 2 keskikokoista banaania ja sekoitin 2 rkl mansikkahilloa kukkuralliseen ruokalusikalliseen kermavaahtoa ja täytin kakun näillä. Kostutin myös kakun päällikerroksen, asetin sen paikalleen ja aloin tehdä kinuskia.

Keitin 2 dl fariinisokeria ja 2 dl kuohukermaa kinuskikissan ohjeella. Käytin ihan tavallista teräskattilaa ja sekoittamiseen puulastaa. Tein vesitestejä ja sain nättiä kinuskia, minkä kaadoin ihan pienen jäähdytyksen jälkeen kakun päälle. Harmikseni keittelin kinuskia ilmeisesti kuitenkin liian pitkään (noin 15 min), sillä se kovettui melko kovaksi jäähdyttyään, mikä hankaloitti hyvin kostutetun kakun leikkaamista. No, kaunista se oli enikeis. Pursottelin hieman kermaa vielä reunoille ja sain aikaan melkoisen söpön kakun, jonka koristelimme vielä karkeilla. Kokonaisuudessaan kakkuun kului 5 dl kermaa, mikä oli ihan hiukan liikaa, mutta parempi näin päin. Hyvää tuli, ens kerralla tosin keittelen kinuskin hiukan nopeemmin. :)

Helppo jogurttiuunilohi

Minähän en siis koske raakaan lihaan. En todellakaan. Yök.

Koska kyseinen asenne on kuitenkin aika säälittävä, päätin kerrankin ostaa tarjouksessa ollutta Norjalaista lohifilettä ja laittaa siitä herkkuruokaa Pirkka-lehden ohjeella. Kyseessähän on kuitenkin käytännössä valmiiksi perattu kala, kyllä semmoisesta selviäisin, vaikka tämä olisikin ensimmäinen kalan "perkaukseni"-ikinä.

No, paikallinen K-kauppa myi A-leikattua fileetä 5,90 e/kg, S-kauppa B-leikattua 5,95 e/kg. Fiksuna tyttönä kauppareissulla katsoin, että tietenkin ostan A-leikkuuta, hölmöhän sitä B-laatua ostaisi kalliimmalla.

Mukaan pari kilon jötkälettä ja suunta kotiin. Ennen ruuanlaittoa tsekkasin kuitenkin netistä, että mikä näiden leikkuiden ero on, ja huomasin menneeni halpaan. A-leikkuu onkin siis kaikkein käsittelemättömin versio fileestä ja käsittelyaste kasvaa, kun aakkosissa mennään eteenpäin. Kukahan ääliö kirjainluokitukset on näihin näin päin laittanut..?

Noh, ei auttanut valittaa, kun en tiennyt mihin mutinani suuntaisin. Kertakäyttöhanskat käteen ja hommiin (jouduin siis leikkelemään epämääräisen näköisen vatsarasvan ja jonkun evän (!!!!!) pois ja nyppimään muutamat ruodot). Kun lihan koskettamiseen tottui, homma oli aika kivutonta ja loppujenlopuksi aika helppoa. Tärkeintä oli, että sai laitettua roskat roskiin siten, ettei kosketellut ovenkahvoja tai ovia, jotta kalanhajuiselta keittiöltä vältyttiin. Käytin seuraavia aineita:

1 kg tuoretta Norjalaista lohifileetä

sitruunapippuria

suolaa

1 tlk (= 200 g) turkkilaista jugurttia (Pirkka) 

ruohosipulia

1 tl sokeria

Voitele uunivuoka öljyllä, jotta sen tiskaaminen helpottuu. Käsittele kalafilee, pyyhi sen pinta talouspaperilla ja asettele se vuokaan nahkapuoli alaspäin. Mausta sitruunapippurilla ja suolalla. Sekoita kulhossa jogurtti, ruohosipuli ja sokeri ja levitä seos fileiden päälle. Paista 200 asteisessa uunissa 30-40 minuuttia fileiden koosta ja uunin tehosta riippuen. Tarjoa lisukkeena keitettyjä perunoita tai perunamuussia, salaattia ja paistettua sipulia. Namnamnam. :)

Jauhelihatäytteiset paprikat (14 puolikasta)

Jeii, taas omassa keittiössä! Olikin jo ikävä mielettömiä Fiskarsin veitsiä, Tupperwaren keittiöihmeitä ja biojäteastiaa (ja kyyyllä, Ileäkin <3 )! Tidii! :)

Koska Hervannan Duossa on hedelmäpäivät vielä huomiseen asti, oli aivan pakko ostaa paprikaa (euron kilo) mielettömästi, ja kokata näitä helppoja herkkuja! Taustalta kuului pientä mutinaa lihan pienestä määrästä, mutta ainakin kasviksia saa tällä menolla puoli kiloa päivässä! :)

7 isohkoa paprikaa

400 g naudan jauhelihaa

1 melko iso sipuli

2 valkosipulinkynttä

jauhelihamaustetta

Rainbow Tex Mexican -mausteseosta

1 keskikokoinen vihreä parsakaali

2 dl riisiä (raakatilavuus)

1 purkki Rainbow Chunky salsa medium          -salsakastiketta

200 g Rainbow Valkosipuli & yrtit -tuorejuustoa

2 tl oreganoa

juustoraastetta

Ruskista jauheliha, laita riisit kiehumaan ja kypsennä parsa: laita parsa kattilaan "seisomaan" ja lisää vettä sen verran, että varsi peittyy kokonaan ja kukinto jää vedenpinnan yläpuolelle. Laita kattilan kansi paikoilleen ja keitä parsaa noin 10 min, jotta kukinnot höyryttyvät kypsiksi. Pilko sillä aikaa sipuli ja valkosipuli ja lisää ne jauhelihan joukkoon. Mausta jauhelihamausteella ja tortillamausteseoksella.

Huuhtele paprikat, halkaise ne ja poista siemenkodat. Huuhtele puolikkaat uudelleen ja anna kuivahtaa hetki ylösalaisin. Voitele sillä aikaa (öljyn ja talouspaperin avulla) vuoka ja asettele paprikanpuolikkaat tiiviisti siihen siten, ettei täyte pääse suotta valumaan vuokaan paistettaessa.

Leikkaa kypsästä parsasta kukinnot ja pilko ne sopiviksi paloiksi (jos haluat, voit käyttää myös parsan varren, sillä se on pehmennyt keitettäessä). Lisää ne ja kypsät riisit pannulle jauhelihaseoksen joukkoon ja paista hetki. Sammuta levy, lisää salsakastike ja tuorejuusto ja sekoita hyvin. Mausta vielä oreganolla ja lisää esimerkiksi chiliä tai tabascoa, jos tulisuusaste ei riitä.

Annostele lopuksi täyte paprikoihin ja kuorruta ne juustoraasteella. Paista 175 asteisen uunin keskitasolla noin tunti ja tarjoile tuoreen salaatin kera. Ja jos haluat vieläkin jatkaa karppausta, jätä riisi ja juusto pois ja lisää tuorejuuston tilalle vaikka kananmuna tai ruokakermaa, homman pitäisi toimia yhtä hyvin niinkin. :)

Valkosuklaa-mustikkamuffinssit (noin 12 isoa)

Tämäkin mustikkamuffinssiohje, kuten varmaan muutkin vastaavat mitä netistä on löydettävissä, on sovellettu Marien ohjeesta. En käsitä miten nämä onnistuvat lähes aina ja maistuvat aivan mielettömiltä! Eli, vaikka et osaisi mielestäsi leipoa yhtään, tee näitä! Helppoja kun mitkä ja viimein tulee sitä lahjaksi saatua muffinipelliä käytettyä! Vai etkö muista missä se on? Nyt kannattaa vaikka ostaa uusi! Ja mikä parasta, näitä herkkuja mieskin haluaa leipoa. (Omnom! T: Ile)

Ohje menee näin:

100 g voita tai margariinia

3 munaa

1 1/4 dl sokeria

4 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 tl vanilliinisokeria

(3/4 - 1 dl Flora vanillaa)

60 - 80 g valkosuklaata (Pandan levystä saa tuplataikinan)

2 - 3 dl jäisiä mustikoita

Sulata ja jäähdytä rasva. Vatkaa sillä aikaa munasokerivaahto ja sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita jäähtynyt rasva, jauhoseos ja Flora vanilla (jos käytät sitä) munasokerivaahtoon ja rouhi valkosuklaa veitsellä karkeaksi rouheeksi. Lisää suklaarouhe hyvin sekoittaen taikinaan ja lisää varovasti sekaan lähes kaikki mustikat. Laita muffinipellin koloihin paperiset leivosvuuat ja lusikoi taikinaa niihin reilusti, jotta saat aikaan näyttäviä muffinsseja. Ripottele jokaisen muffinssin päälle vielä muutama mustikka ja paista 200 asteessa 10-20 minuuttia uunin tehosta riippuen. 

Tarjoa jääkaappikylminä, jotta valkosuklaa on kovettunut takaisin herkullisiksi paloiksi. :)

Älyttömän helppo marjapiirakka

Koska piirakkani ohjettani kysellään jatkuvasti, päätin laittaa sen tänne yleiseen jakoon, jolloin halukkaat saavat sen myös näppärästi kotoaan. Kyseessä on aivan mielettömän helppo ohje, joka vaatii vain perusaineksia, sekä mikron ja uunin. Ohje on tehty piirakkavuoalle, mutta jos haluat tehdä uunipellillisen, tee määrä kaksinkertaisena.
 

100 g voita tai margariinia

2 dl sokeria

2 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 tl vanilliinisokeria

2 munaa

vähintään 3 dl marjoja, raparperia tai omenaa yms.

Sulata rasva ja jäähdytä sitä hieman. Lisää sekaan kuivat aineet joko sekoitettuna keskenään tai yksittäin suoraan rasvaan. Sekoita hyvin. Kaada korppujauhoitettuun piirakkavuokaan tai reunalliselle uunipellille leivinpaperin päälle, lisää päälle marjat (tai raparperinpalat tai mitä nyt käytätkin) ja paista 175 asteisen uunin keskitasolla noin 35-45 minuuttia, kunnes pinta on saanut kauniin värin. Leikkaa piirakka vasta jäähtyneenä, jotta saat helposti kauniita paloja, jotka on helppo esimerkiksi pakastaa.
Tarjoa vaikka vaniljajäätelön kanssa. :)

Meksikonpata

Pääsin kesätöihin! Kaaaaaauas kotoa, mutta kuitenkin vain semmoisen matkan päähän, että autolla voin kulkea kotiin viikonlopuiksi. :) Koska tilipäivään on kuitenkin vielä muutama päivä, ja rahaa menee mielettömästi muun muassa bensaan, olen joutunut keksimään ilokseni kaikenlaista halpaa syötävää, sillä ruoka on se, mistä voin täälläkin säästää. Täällä ruokin vain itseni, joten voin tehdä mitä vain ruokaa, josta lähtee nälkä, eikä tarvitse miettiä millaista siitä muuten tulee. Hienoa! Tällä kertaa keräsin kaupasta kaikkea halpaa viikonlopun jämien kaveriksi, ja sain aikaan ihan maukasta kotiruokaa. Kuvan voin ottaa seuraavalla kerralla, en muistanut nyt pakata mukaan kameraa..

400g (naudan) jauhelihaa

2 dl tummaa soijarouhetta (kuivamäärä)

3 dl tummaa riisiä

3 porkkanaa

2 isohkoa sipulia

noin 2 dl paseerattua tomaattia, joka maustettu suolalla, sokerilla ja oreganolla, sekä puristamalla sekaan valkosipulinkynsiä (viikonlopun pitsan tomaattikastikkeen jämät)

2 dl ruokakermaa (Rainbow 15 %)

suolaa ja pippurisekoitusta rouheena

Laita riisit kiehumaan ja soijarouhe kulhoon, jossa turvotat sen paketin ohjeen mukaan vedellä. Ruskista jauheliha melko korkeareunaisessa pannussa ja lisää sen sekaan pilkotut sipulit ja porkkanat. Mausta jauhelihaseosta hieman jo tässä vaiheessa. Kaada turvonnut soijarouhe ja tomaattikastike pannulle, ja anna kiehua, jotta suurimmat valkosipulihöyryt haihtuvat. Tarkkaile samalla riisejä, jotta ne eivät kiehu liikaa ja puuroudu (omissa riiseissäni keittoajaksi ilmoitetaan 30 - 40 minuuttia, mutta keitän niitä vain sen aikaa, että ne sopivasti pehmenevät, ehkä noin 20 minuutin ajan).

Kun riisit ovat riittävän kypsiä, valuta ne siivilässä ja kaada takaisin kattilaan. Tyhjennä kattilaan myös jauhelihaseos paistinpannulta, kaada sekaan ruokakerma ja sekoita ainekset kattilassa keskenään. Tarkista maku ja mausta tarvittaessa lisää. Ruuan voi hyvin säilyttää säilytysrasioiden puutteessa myös kattilassa, kunhan sen jäähdyttää tarpeeksi ennen laittamista jääkaappiin. Seuraavalla kerralla ajattelin laittaa sekaan myös hieman ananaspaloja, jotka lisään muiden sekaan paistinpannulle pehmenemään. Ehkä voi käyttää ananasmehunkin hyödyksi, jos päädyn ostamaan palat säilykkeenä. :)

Porkkana-valkosipulisämpylät (noin 30 kpl)

Vaikka teekkari olenkin, en halunnut tehdä siman makuista kiljua, en edes vahingossa. Siksipä tuorehiivaa jäi simaämpärin jälkeen yli varsin sopiva määrä johonkin kivaan neppailuun. 

Olen tyyppi, joka vihaa hiivaa siksi, että ei ikinä saa taikinaa kohoamaan ja hiivaleivonnaisia onnistumaan. Käyttämäni neste on aina liian kuumaa tai kylmää, enkä jaksa odottaa taikinan paisumista. Omaan siis tietynlaisen hiivakammon, ja siksi en ollut koskaan aiemmin tehnyt edes sämpylöitä.

Katselin netistä perussämpylöiden ohjetta, ja päädyin soveltamaan löytämistäni vinkeistä tarkoitukseeni sopivimman ohjeen, jonka kaikki aineet löytyivät kaapista jo valmiiksi. Kätevää. Sämpylöistä tuli varsin onnistuneita, joskin hieman pullien näköisiä. :)

5 dl maitoa

50 g hiivaa

1 rkl sokeria

2 tl suolaa

1/4 dl öljyä

4 dl kaurahiutaleita (taikinaan, sämpylöiden pinnalle myös hieman)

2 valkosipulinkynttä puristettuna

4 dl porkkanaraastetta

2 dl juustoraastetta

noin 7 dl vehnäjauhoja (ja alustukseen vähintään 4 dl lisää)

Lämmitä maito mikrossa 37 asteiseksi, ja liota siihen murusteltu hiiva. Sekoita joukkoon sokeri, suola sekä öljy, ja lisää kaurahiutaleet, puristetut valkosipulinkynnet, porkkana- ja juustoraaste. Sekoita hyvin ja lisää seokseen jauhoja koko ajan sekoittaen. Kun taikina alkaa vaikuttaa siltä, että haluaisit alkaa alustaa sitä käsin, lisää jauhoja enää pikkuhiljaa ja tee taikinaan hyvä sitko. Kun olet mielestäsi valmis, anna taikinan turvota liinan alla 15 min. Muotoile kohonneesta taikinasta sopivankokoisia sämpylöitä leivinpaperille (itse tein 9/uunipelli, turposivat uunissa vielä mukavasti) ja kohota niitä vielä hetki liinan alla. Voitele paistovalmiit sämpylät vedellä ja ripottele niiden pinnalle kaurahiutaleita. Paista 225 asteessa 12-15 min sämpylöiden koosta riippuen, ja nauti uunituoreista, lämpimistä ja pintarapeista sämpylöistä Oivariinin ja kylmän maidon kera. :)

Pitsaset piknikille

Piknik, jotain niin ihanan kamalaa. Ja mitä siellä muka voi syödä? 

Päädyin tällä kertaa väsäämään mukaan kanapastasalaattia ja pikkupitsoja, sillä piknik järjestettiin osittaisella nyyttärimeiningillä, ja pitsat menisivät varmasti parempiin suihin. Käytin pitsojen pohjiin omaa ohjettani kaksinkertaisena. Ohje ei vaadi hiivaa, ja pohjaa riittää noin 25 kappaleeseen pitsoja, jotka ovat halkaisijaltaan noin 8 cm.

Täyte:

2 dl Rainbown paseerattua tomaattia

1 rkl oreganoa

1 rkl basilikaa

3 valkosipulin kynttä puristettuna

1 tl suolaa

1 tl sokeria

sipulia

kinkkua

pepperonimakkaraa

punaista paprikaa

juustoraastetta

Tee pohjataikina ja muotoile siitä pellille leivinpaperin päälle 9 kpl pikkupitsoja. Sekoita tomaattikastike ja levitä sitä pohjille. Pilko täytteet ja levitä niitä mieluinen määrä (mutta kuitenkin aika vähän) pitsoille. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla noin 15 min, jäähdytä pitsat, pakkaa nätisti ja ota mukaan. Pitsat ovat hyviä kylminä, tai jos mukana on pieni grilli, voi niitä lämmittää ritilän päällä hieman. Namskis. :)

Pikkusisko-jauhelihakastike

Joskus opiskelijallakin käy tuuri, ja kaupassa on herkkujuustoja alennettuna. Niin tälläkin kertaa, Valion valkosipulista Pikkusiskoa -30 %. Aijjai. :) Koska pakastimestamme olivat maustamattomat kanat päässeet loppumaan, päätin käyttää herkun jauhelihakastikkeessa, mikä ilmeni olevan varsin maukas vaihtoehto.  Kuten kuvasta näkyy, en tälläkään kerralla onnistunut saamaan kastikkeesta juoksevaa, vaan melko kiinteää ja patamaista, mutta eipä se haitannut. :) 

Tarvitset seuraavat ainekset, jotta pääset samaisesta herkkuruuasta nauttimaan:

400 g naudan jauhelihaa

2 dl tummaa soijarouhetta

2 isoa keltasipulia

3 valkosipulin kynttä

4 dl ruokakermaa (Rainbow, 15 %)

100 g Valion Pikkusisko-tuorejuusto

2 tl tuoretta chilisilppua

pippurirouhetta

suolaa

Laita soijarouhe kulhoon ja kaada sekaan vedenkeittimellä kiehautettua vettä, jotta rouhe turpoaa pehmeäksi. Voit halutessasi laittaa sekaan hieman suolaa, jotta soijan maku erottuu paremmin. Ruskista soijan turvotessa jauheliha korkeareunaisessa pannussa, ja mausta se pippurilla makusi mukaan. Lisää pannulle kuorittu ja paloiteltu sipuli ja valkosipuli, ja anna niiden kuullottua. Kun sipulit ovat pehmenneet, lisää pannulle siivilässä valutettu soijarouhe, ruokakerma ja chilisilppu. Anna kiehahtaa, paloittele tuorejuusto ja lisää se pannulle. Sekoita kastiketta ja anna sen kiehua kokoajan sekoittaen, kunnes juusto on kokonaan sulanut. Tarkista maku, ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Tarjoa lisukkeena esimerkiksi perunamuussia ja tuoreita kasviksia.

Pitsa ilman hiivaa.

Onko tuorehiiva taas kuivunut jääkaappiin ja kuivahiiva kaapista loppu? Etkö ikinä saa hiivataikinaa nousemaan, mutta pitsahammasta kolottaa? Rahat loppu? Ei hätää! Opiskelijaystävälliseen hintaan saat varsin maukasta pitsaa, kunhan kaapistasi löytyy perustarpeet! Ohje pohjaan on isonveljeni yläasteen köksäkirjasta, mutta itselläni kirjan nimestä ei ole enää hajuakaan. Hyvää pataa se ei ole. :P Jos haluat pitsaa koko pellillisen, tee pohja kaksinkertaiseksi.
 

Pohja:

2,5 dl vehnäjauhoja (voit korvata myös vaikka sämpyläjauhoilla)

1 tl leivinjauhetta

0,5 tl suolaa

1 muna

0,5 dl öljyä

0,5 dl vettä

(1 rkl pitsamaustetta tai oreganoa)

(1 dl juustoraastetta)

Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää muut aineet ja sekoita esimerkiksi lusikalla tasaiseksi. Lisää jauhoja, jos tuntuu siltä, ettei pohjaa voisi käsin muotoilla. Levitä pohja leivinpaperin päälle uunipellille painelemalla. Kaksinkertaisesta pohjasta saa helposti koko pellin kokoisen pitsan. Pohjan laatu vaihtelee itselläni välillä hieman kovasta ja aavistuksen keksimäisestä normaalin pehmeään, mutta en ole moisesta välittänyt. Toimii.

Tomaattikastike:

200 g paseerattua tomaattia (tarvittaessa voit korvata tämän sopivalla määrällä ketsuppia)

1 rkl pitsamaustetta tai oreganoa

0,5 tl suolaa

1 tl sokeria

2 valkosipulin kynttä puristettuna

Jauhelihatäyte:

400 g jauhelihaa, paista ja mausta esimerkiksi pippurisekoituksella

pippurisekoitusta

1 - 2 keltasipulia

purkki ananaspaloja

muutama viipale kinkkua

1 tl pilkottua chiliä

juustoraastetta

Varioi täytteitä makusi, syöjien ja jääkaapin sisällön mukaan, ja paista pitsaa 200 asteessa uunin keskitasossa noin 15 - 20 minuuttia. Meillä pellillinen täytetään yleensä puoliksi, jolloin molemmat saavat riittävästi pitsaa haluamillaan täytteillä. Jauhelihakastikkeen loppu toimii pitsan täytteenä myös mainiosti!

Suolainen piirakka -Mielettömän hyvä!

Ehkä maailman näppärimpiä suolaisia tarjottavia! Epäonnistuu vain harvoin, sillä tilanne on yleensä pelastettavissa. Sopii pieneen nälkään, kahvitarjottavaksi, illanistujaisiin, tai ihan vaan iltapalaksi. Valitse täytteet tilanteen mukaan! Ohje on alunperin googleteltu, mutta en löytänyt sitä uudelleen nopealla vilkaisulla. Jos tunnistat omaksesi, kerro ihmeessä! :)

Laita aluksi uuni lämpiämään 225 asteeseen ja voitele ja korppujauhota pyöreä piirakkavuoka.

Pohja:

125 g voita tai margariinia

2,5 dl vehnäjauhoja

0,5 dl maitoa tai vettä

0,5 dl kaurahiutaleita

1 dl juustoraastetta

Sulata ja jäähdytä rasva. Lisää lusikalla sekoittaen sulaan rasvaan kaikki aineet esimerkiksi listan mukaisessa järjestyksessä. Jos taikina tuntuu tarttuvan lusikkaan ja kulhoon, lisää jauhoja ja levitä taikina voideltuun vuokaan. Nosta taikina vuoan reunoille asti, jotta piirakka muodostaa "astian", johon täytteet voi hyvin kaataa. Pistele pohjaa hieman haarukalla ja paista sitä 10 min. Valmista täyte pohjan paistuessa.

Täyte 4.

Täyte 1:

2 munaa

1 dl maitoa

1 rkl vehnäjauhoja

3 dl juustoraastetta

200 g kinkkua

0,5 dl purjoa

Täyte 2:

200 g kinkkua

1 keltasipuli

1 punainen paprika

2 dl ruokakermaa (ainakin Rainbown 15% kerma toimii hyvin)

Täyte 3:

200 g jauhelihaa

1 keltasipuli

2 dl ruokakermaa

(puolikas tortillamaustepussi)

Täyte 4:

1 pieni kesäkurpitsa

1 keltasipuli

1 punainen paprika

2 dl ruokakermaa

Täyte 5:

Keksi oma täyte, ja kerro siitä esimerkiksi kommenttikentässä!

Pilko täytteen osaset ja mausta täyte haluamallasi tavalla esimerkiksi kinkun ja juuston suolaisuuden mukaan. Omat piirakkani maustuvat yleensä sopivaksi, kun kinkku- ja kasvistäytteeseen lisää 0,5 - 1 tl Herbamarea (tai suolaa) ja vajaan 0,5 tl valkopippuria. Jauhelihatäytteeseen olen käyttänyt pelkästään puolikasta tortillamaustepussia jauhelihan maustamiseen, jolloin olen yleensä tehnyt 2 piirakkaa esimerkiksi bileisiin. Tällöin tulee kätevästi käytettyä myös koko 400 gramman paketillinen jauhelihaa. Bileitä varten kannattaa piirakat yleensä myös leikata valmiiksi, jotta niistä saa mahdollisimman monta annospalaa, ja jotta ruuan noutaminen on helppoa.

Täytteen 1 tapauksessa kaada kulhossa sekoitettu täyte esipaistettuun pohjaan. Muita täytteitä käyttäessä suosittelen kaatamaan täytteen maustetun "kuivan osan" piirakkapohjaan ensin, levittämään sen tasaiseksi ja kaatamaan "märän osan" (= ruokakerma) vasta sen jälkeen. Voit kaataa halutessasi kaiken myös kerralla, mutta itse käytän lähes aina ensimmäistä tapaa. 

Paista piirakkaa uunin keskitasolla vielä 15 - 20 minuuttia, jotta sipulit kypsyvät, ruokakerma kiehahtaa kiinteämmäksi ja piirakka saa kauniin värin. Kuuma ruokakerma on hieman löysän näköistä, mutta sen pitäisi jähmettyä jäähtyessään. Jos kuitenkin näyttää siltä, että näin ei tapahdu, voit varmistella tätä sekoittamalla kerman sekaan yhden kananmunan, joka uunissa hyydyttää täytettä tehokkaasti. Jos lisäät sen vasta tuon 15 - 20 minuuttia kestävän paistoajan jälkeen, voit sekoittaa sen varovasti piirakan täytteeseen vuoassa, tasoittaa uudelleen piirakan pinnan, alentaa uunin lämpötilan 175 - 200 asteeseen ja paistaa piirakkaa siellä vielä noin 15 minuuttia, tai kunnes kananmuna vaikuttaa kypsyvän ilman, että piirakka palaa. :P Tämä kovettaa piirakan pohjaa hieman entisestään, mutta on hyvä keino pelastaa tilanne. Piirakan voi tarjota hieman lämpimänä tai jääkaappikylmänä tilanteen mukaan.

Pitsakierteet (noin 25 kpl)

Synttäritarjottavina päätin tällä kertaa panostaa helppoihin suolaisiin leivonnaisiin. Löysin Yhteishyvän Ruoka-liitteestä 12/2010 ohjeen juusto-piparikierteille, jota muokkasin kinkkupitsaversioksi, sillä se on melko perusvarma valinta. Kierteet onnistuivat hyvin, kunhan rullaamisen sai alkukankeuksien jälkeen toimimaan. Ohje on seuraava:

1 pkt (600 g) isoa lehtitaikinalevyä (yleensä pakaste)
ketsuppia
1 iso sipuli
(2 kynttä valkosipulia)
noin 150 g kinkkua
juustoraastetta
oreganoa
kananmunaa voiteluun

Ota taikina sulamaan ja valmistele sen sulaessa täytteet. Pilko sipulit (ja valkosipulit, sekoita ne kulhossa sipulien kanssa) ja kinkut ja raasta juusto. Ainakin Myllyn parhaan pakastetaikina on kääritty pakkaukseen kolmikerroksiseksi, joten sitä kannattaa käyttää kolmessa osassa, jolloin esimerkiksi kauliminen on helpompaa.

Kauli kolmasosa taikinasta hieman jauhotetulla alustalla ohueksi suorakaiteeksi ja levitä päälle kerros ketsuppia. Levitä ketsupin jälkeen ensin sipulisilppukerros, sitten kinkkukerros ja ripottele pinnalle hieman juustoraastetta ja oreganoa. Pidä huolta, ettei täytteistä muodostu liian paksua kerrosta, sillä se hankaloittaa myöhempiä vaiheita. Rullaa taikina kääretortun tapaan tiiviiksi pötkyläksi ja leikkaa siitä noin 2-3 cm paksuisia viipaleita, jotka asetat leivinpaperin päälle pellille vaakatasoon siten, että kierteet eivät kosketa toisiaan. Yritä saada kierteiden ulkosauma kunnolla kiinni esimerkisi veden avulla, jotta ne eivät avaudu paistettaessa. Ripottele pinnalle vielä hieman juustoraastetta ja voitele pinnat munalla, jonka rakenne on rikottu lasissa.

Paista uunin keskitasossa, 225 asteessa noin 10-12 minuuttia, tai kunnes kierteet saavat hieman väriä. Tarjoa jäähtyneinä, mutta lämpiminä, tai kylminä vaikkapa eväsretkellä tai bileruokana. Valmiit kierteet voi halutessaan myös pakastaa ja sulattaa ennen tarjoilua mikrossa pienellä teholla. Ohje on helposti varioitavissa erilaisilla täytteillä esimerkiksi kasvisversioksi ja ainakin itse aion vielä kokeilla tuota sinihomejuusto-pipariversiota. :)

Synttäritäyttärit

Kakku 1.

Jep, jokaisella meillä on joskus synttärit. Mulla oli tällä kertaa 23. kerta, ja halusin kerrankin tehä kakkuja huolella ja pyytää sukulaisia ja kavereita kahville. Onhan se kuitenkin jee, kun ihmisiä tulee kylään, ja pääsee tekeen kaikkia herkkuja. :) Kakkupohjana käytin Hyvää pataa -kirjan sokerikakkuohjetta sivulta 277.

Pohja:
4 munaa
1,5 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Kakku 2.

Voitele ja korppujauhota vuoka ja laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Vatkaa munasokerivaahto kiinteäksi ja sekoita siihen varovasti jauhot ja leivinjauhe. Kaada taikina vuokaan (itse käytin halkaisijaltaan 24 cm olevaa irtopohjavuokaa ja toisessa kakussa Minnalta lainaamaani silikonista nallevuokaa), ja paista uunin alatasolla noin 30 min. Kypsä kakkupohja on kevyt ja siitä ei jää taikinaa pistettäessä hammastikkuun. Kumoa kakku vuuasta vasta jäähtyneenä, leikkaa kerrokset ja täytä.

Koska paras peruskakku on mielestäni täytteeltään lastenkakku, eli kakku, jossa on välissä mansikkaa ja banaania, oli se oma valintani tänäkin vuonna molempiin kakkuihin. Kostutin pohjan alimman kerroksen vanilliinisokerivedellä, levitin pohjan päälle haarukalla soseutettua banaania (2 kpl), noin 0,5 litraa pakastemansikoita sulatettuna ja pilkottuna (mitattu kokonaisina ja pakastettuina) ja kermavaahtoa, jonka tein 2 dl:sta kuohukermaa, johon oli lisätty 2 rkl mansikkahilloa ja 1 tl sokeria. Täytetyn pohjan päälle laitoin toisen kerroksen, joka tällä kertaa oli jo päälikerros, kostutin senkin ja annoin kakun tekeytyä jääkaapissa yön yli kakkukuvussa.

Kovia kokenut nallekakku.

Kahvittelupäivien aamuina hoidin kakkujen koristelut. Vatkasin 4 dl kuohukermaa  varsin kiinteäksi vaahdoksi, koska kiinteä kermavaahto kestää kauniina paremmin ja sitä on helpompi pursottaa. Kakun 1 tapauksessa lisäsin

4 rkl mansikkahilloa ja 2 tl sokeria, ja kuorrutin kakun vaaleanpunaiseksi, pursotin koristeet ja lisäsin irtokarkkikoristeet.

Koristellessani kakkua 2, jaoin sokerilla makeutetun kermavaahdon (4 dl kuohukermaa) sunnilleen kahteen osaan ja värjäsin toisen osan kaakaojauheella (noin 2 rkl) ruskeaksi ja toisen mansikkahillolla (2 rkl) vaaleanpunaiseksi. Kuorrutin koko nallen ruskealla ja pursotin siihen vaaleanpunaiset koristeet. Karkeilla tein nallelle vielä silmät ja nenän, ja jälkeenpäin lisäsin kaksi punaista karkkia napeiksi. Vaaleanpunaiset koristeet nallelle jäivät hieman vajaiksi, mutta eipä se syöjiä haitannut.

Kakku 3.

Koska muita tarjottavia oli vielä sopivasti jäljellä, ja opiskelijakaverit täysin huomioimatta, pidin vielä yhdet kakkukestit, joihin tarvittiin tietenkin kakku 3. :) Tälläkin kertaa itse kakku täytteineen oli samanlainen kuin edellä, mutta kuorrutusta muokkasin hieman, jotta sain jotain vaihtelua puuhaan. Koska ostin tällä kertaa vispikermaa kuohukerman sijasta (halvempaa), en saanut siitä yhtä jämäkkää kermavaahtoa kuin aikaisemmin, eli pursottaminen oli aluksi hieman vaikeaa. Lisäsin sekaan noin desin Xtran maitorahkaa, joka on hieman Ehermannia halvempaa, mutta samaa kamaa, ja taiteilu oli heti huomattavasti helpompaa. Vaaleanpunainen väri vaahtoon saatiin aikaan jälleen mansikkahillolla, mutta seos vaati maitorahkan takia sokeria hieman edellisiä enemmän (noin 4 tl).

Ensi kerralla ajattelin panostaa kakkujen täytteiden variointiin ja kerrosten tasaisempaan leikkaamiseen, ja tavoitella tietenkin ulkoisesti täydellisempiä versioita. :P

Chilinen broilerikiusaus

Koska jääkaappimme pursusi perunoita ja pakastimemme kanaa, päätin pyöräyttää niistä maukasta perusruokaa. Hetken pohdinnan jälkeen päädyin soveltamaan kinkkukiusauksen ohjetta kanaversioksi. Ruuasta tuli yllättävän maukasta ja sitä riittää pienessä taloudessamme onneksi vielä pariksi päiväksi. Käytin ruuassa aineita seuraavasti:

4 hunajamarinoitua broilerin fileepihviä (voit toki käyttää myös valmiita suikaleita)
8 isohkoa perunaa
2 keltasipulia
3 kynttä valkosipulia
1,5 tl pilkottua, pakastettua chilipaprikaa
4 dl ruokakermaa (15 %)
1 tl suolaa
0,5 tl valkopippuria
noin 1 dl juustoraastetta

Paista broileripihvit kypsiksi ja pilko ne paistaessa lastalla pieniksi paloiksi. Kuori perunat ja tee niistä pieniä kuutioita. Pilko sipuli ja valkosipuli ja laita ne perunakuutioiden kanssa voideltuun uunivuokaan. Lisää vuokaan chili, ja mausta suolalla ja valkopippurilla. Lisää broileripalat ja sekoita aineksista tasainen kiusaus. Tasoita pinta, kaada vuokaan ruokakerma ja lisää juustoraastetta pinnalle sen verran, että ruuan pinta ei pala. Paista 200 asteessa keskitasolla noin tunti, ja tarjoa kasvisten kanssa.

Helppo kanapastasalaatti

Joskus myös opiskelijan tekee mieli luksusta. Näinä kertoina, jos olen fiksu, en osta sipsejä vaan teen tätä äärimmäisen hyvää kanasalaattia, johon tutustuin aikanaan poikaystäväni kotikotona. Koska olen edelleen yhdessä samaisen pojan kanssa, jolle ruoka on varsin tärkeä juttu, päättelen, että pärjään tämänkin reseptin kanssa ihan mukavasti. :) Ainakin seuraavia aineita tarvitaan omaan versiooni:

400 g hunajamarinoituja broilerisuikaleita
300 g tummaa fusillimakaronia (+halutessasi keitinveteen suolaa)
4 keskikokoista porkkanaa
tilkka oliiviöljyä
pieni kerä jäävuorisalaattia (nyt noin 500 g)
300 g tummia rypäleitä
purkki kermaviiliä
purkki Creme Bonjour Cuisinea, makuna valkosipuli ja yrtit

Laita kanasuikaleet paistumaan pannulle ja kuori samalla porkkanat. Keitä pasta, ja pilko porkkanat kuutioiksi, jotka paistat oliiviöljyssä samalla kuin puuhailet muutakin hellalla. Saatuasi kanat ja pastat kypsiksi, sekä porkkanat pehmeiksi, kaada pasta lävikköön ja huuhtele sitä kylmällä vedellä. Anna lämpimien ainesten jäähtyä kunnolla.

Pilko kasvikset lämpimien ainesten jäähtyessä. Leikkaa jäävuorisalaatti sopiviksi suupaloiksi ja puolita viinirypäleet, jotta niitä riittää koko salaatin herkkupaloiksi, ja laita ne salaatin sekaan isoon salaattikulhoon. Muista valita tarpeeksi suuri, mielellään kannellinen kulho, jotta salaatti säilyy hyvänä pidempään. Itselläni käytössä Tupperwaren Samba-kulho, 4,3 l, joka riittää tälle määrälle hyvin.

Lisää kasvisten sekaan jäähtyneet ainekset, pasta, kanasuikaleet ja porkkanakuutiot. Sekoita ensin pienehkössä kulhossa kermaviili ja Cuisine keskenään, ja lisää seos sitten muuten valmiiseen salaattiin. Sekoita hyvin, anna maustua hetki jääkaapissa ja tarjoa vaikkapa patongin kanssa.

Pastalaadun vaihtelu esimerkiksi Farfalleen tekee koko salaatille ihmeitä ja jos haluat lisää aineksia, salaatissa toimii hyvin myös kurkku, paprika, kiinteä omena, erilaiset siemenet sekä jopa suolakurkku. :)

Vaahtokarkkimutakakku on yksi suuri huijaus.

Kuten jokaisen itseään arvostavan naisen, myös minun oli pakko kokeilla tehdä suklaakakkua. Hyllyssämme on Heli Bergiuksen kirja, Suosituimmat kotileivonnaiset, josta joskus aikanaan tein Mississipin suklaakakkua. Tuolloin ihmettelin, kun pohja ei paistaessa hyytynyt käytännössä lainkaan paistoajan aikana, ja muistaakseni tuplasin tai triplasin ajan, jolloin pohjasta todellakin tuli kypsää. Nyt palasin ohjeeseen uudelleen, ja huomasinkin, että kyseessä on Mud Cake, eli kotimaisesti mutakakku, jonka ei kuulukkaan kypsyä kokonaan. Kokeilin kyseistä ohjetta nyt siis vanhempana ja fiksumpana, mutta en näköjään yhtään parempana kokkina, sillä en onnistunut vieläkään. Ohje on seuraava.

Pohja:
100 g voita
2,5 dl sokeria
3 munaa
2 dl vehnäjauhoja
5rkl kaakaojauhetta
0,5 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
1 tl vaniljasokeria

Pinnalle:
200 g vaahtokarkkeja

Kuorrutus:
50 g voita
6 rkl kaakaojauhetta
1 tl vaniljasokeria
4 dl tomusokeria
0,5 dl kuumaa maitoa

Vatkaa vaahdoksi voi ja sokeri ja lisää munat vaahtoon yksitellen, edelleen vatkaten. Sekoita jauhot, leivinjauhe, kaakaojauhe, vaniljasokeri ja suola keskenään ja lisää jauhoseos siivilän läpi taikinaan sekoittaen. Kaada seos voideltuun, korkeareunaiseen vuokaan ja kypsennä 165 asteisessa uunissa 15-18 minuuttia, kunnes pinta tuntuu jo kiinteältä.

Tee suklaakuorrutus kakun paistuessa. Sulata voi kattilassa, lisää kaakaojauhe ja vaniliinisokeri, sekoita ja lisää vuorotellen tomusokeria ja kuumaa maitoa kokoajan sekoittaen. Valmis kuorrutus on notkeaa, mutta kiinteytyy jäähtyessään.

Nosta valmis pohja uunista ja levitä pinnalle vaahtokarkit. Laita kakku karkkeineen uuniin vielä hetkeksi, jotta vaahtokarkit pehmenevät. Ota kakku uunista ja levitä kuorrutus heti pehmeiden karkkien päälle. Tarjoa kylmänä.

Juu. Alleviivasin ohjeesta omat ongelmakohtani. Ensinnäkin, pohja ei todellakaan hyydy tuon vajaan 20 min aikana uunissa, jonka lämpötila on noin matala. Pinta ei todellakaan tunnu kiinteältä, paitsi korkeintaan reunoista. Annoin pohjan olla uunissa 25 min, jolloin huomasin pinnan olevan jo melko kiinteä myös keskeltä, sillä se kesti jo kosketusta, ja täytti siis mielestäni ohjeen kriteerit. Kyseessä tosiaan oli ensimmäinen mutakakkuni ikinä.

Noh, kuorrutus. Notkeaa se todellakin oli, lähes vesimäistä, joten lisäsin tomusokeria sekaan huolella. Kiehautin seoksen uudelleen, jotta siitä tuli tasaista, ja nostin pois levyltä jäähtymään.

Ja vaahtokarkkiosuus. Asettelin karkit pinnaltaan lähes kypsän pohjan päälle ja laitoin vuuan takaisin uuniin. Vaahtokarkit kyllä pehmenivät, mutta eivät näyttäneet yhtään sulavan, joten nostin uunin lämpötilaa hieman, kyseessähän oli hetken kestävä kakun kuorrutus karkeilla. Noh, en tiedä kuinka pitkä hetki vaahtokarkkien olisi pitänyt antaa sulaa, mutta kuorrutin itse kakkua 200 asteessa noin 5 min. Käytin irtopohjavuokaa, koska se vaikutti sovellukseen sopivalta, joten nostettuani vuuan pois uunista poistin irtoreunan ja päällystin kakun tekemälläni kuorrutteella. Lopuksi annoin jäähtyä kunnolla. Jäähdytin kakun loppuun parvekkeella, sillä se oli siten tehokkaampaa.

Leikatessani kakkua (onneksi vain testi- eikä vieraskakkua) tapahtui se, mitä pelkäsin. Kakku ei ollut keskeltä edes hyytynyt, joten kuuma taikina valui tarjoilulautaselle vapaasti kakun reunan läpi leikkaamastani raosta. Onneksi olin jättänyt vuuan irtopohjan kakun alle, sillä pystyin asettamaan reunan nopeasti takaisin paikoilleen ja nappaamaan sen kiinni, jotta sain paistettua kakkua lisää. Tässä vaiheessa tiesin, että kakku ei tule onnistumaan ja koitinkin enää vain saada sen edes jotenkin syötävään kuntoon.

Paistoin kakkua 150 asteessa 15 min, sekoitin edelleen löysän kakun keskiosan, jotta vaahtokarkit, taikina ja kuorrute menivät kokonaan sekaisin ja kakku kiinteytyisi. Paistoin kakkua vielä alatasolla 10 min 200 asteessa. Tänä aikana kakku lopulta hyytyi ja sain sen poistettua vuuasta ja leikeltyä kakkua normaalisti. Kakusta tuli kuvan mukainen, eli ei oikeastaankaan kaunis, ja reunolta kova sekä yltiömakea, sillä tavallinen mutakakku ei todellakaan kaipaa sekaansa kasaa vaahtokarkkeja ja tomusokeria. Onneksi avomieheni pitää makeasta, sillä muuten tämä kyllä pääsisi biojätteeseen. :D Pitäydyn itse enemmän kuin mielelläni eilen tehdyissä pasteijoissa.

Tulinen papu-jauhelihakastike

Koska perusruoka on nopeaa, helppoa ja halpaa, tulee sitä syötyä usein. Pienikin variointi lisää ruokahalua ja houkuttaa siksi testailemaan kaikenlaista. Tällä kertaa kokeilussa suhteellisen normaali kokonaisuus, joka toimii kivasti. Miehen mielestä papuja oli jauhelihan määrään nähden liikaa, mutta chili oli onnistunut lisä. Kesällä kannattaa pakastaa tuoreita tulisia chilejä pilkottuna pakastimeen, jotta herkuista voi nauttia sopuhintaan ympäri vuoden. Yhdelläkin rasiallisella pärjää hyvin, jos kyseessä on melko tulinen laatu.

400 g naudan jauhelihaa
2 isoa keltasipulia
3 kynttä valkosipulia
2 tl pilkottua chilipaprikaa
400 g säilykepurkki kidneypapuja ilman kastiketta
4 dl ruokakermaa
2 isoa tölkkiä tomaattimurskaa (á 500 g)
pippurisekoitusta
suolaa
basilikaa

Ruskista jauheliha korkeareunaisessa paistinpannussa. Huuhtele ja valuta pavut, lisää ne jauhelihan sekaan ja mausta seos pippurisekoituksella. Hienonna sipulit ja valkosipulit ja lisää ne pannulle. Paista hetki, jotta sipulit pehmenevät. Kaada pannulle tomaattimurska ja ruokakerma, sekoita hyvin, anna kiehahtaa ja mausta. Tarjoa lisukkeena tummaa spaghettia, niin kokonaisuus on hiukan normaalia pasta bolognesea terveellisempi, mutta vähintään yhtä maukas! :)

Kinkku-punajuurikiusaus

Samaisen Pirkka-lehden 1-2/2011 mukana tuli ohje erääseen variaatioon kinkkukiusauksesta, joka näytti varsin mielenkiintoiselta. Ohje on helppo ja jälleen lehdestä mukailtu, mutta ainakin näin valmistetusta ruuasta tuli mielestäni kokeilemisen arvoista. Avomieheni kuvitteli aluksi ruuan olevan pelkkä lisuke, ja toivoikin tekemään kermaperunat jatkossa entiseen tapaan perunasta, eikä punajuuresta. :D Noh, aina ei voi kaikkien mielestä onnistua, mutta itse kuitenkin pidin tästä. :)

pussi kinkkusuikaleita
500 g perunaa
150 g etikkapunajuuria
2 keltasipulia
2 valkosipulin kynttä
1/2 tl suolaa
1 tl pippurisekoitusta
4 dl ruokakermaa
180 g sinihomejuustoa

Kuori ja viipaloi perunat ja laita ne suureen kulhoon. Pilko sipuli ja valkosipulin kynnet ja lisää kinkkusuikaleet sekä sipulisilppu perunoiden sekaan. Mausta seos. Suikaloi punajuuret. Laita puolet perunaseoksesta voidellun, laakean uunivuoan pohjalle, levitä päälle punajuurisuikaleet ja peitä ne lopulla perunaseoksella. Ripottele pinnalle sinihomejuusto ja kaada kerma vuokaan. Paista uunin alatasolla 200 asteessa noin tunti, tai kunnes perunat ovat kypsiä. Tarjoa lisukkeena esimerkiksi salaattia, jossa jäävuorisalaattia, punaista paprikaa, tummia rypäleitä ja sitruunaista kermaviilikastiketta, kuten kuvassa. Ja nauti. :)

Curry-banaanibroileri

Testailin tätä Pirkka-lehden 1-2/2011 innoittamana, vaikka avomieheni hieman kummasteli kauppalistalle ilmestyneitä ainesosia.  Sovelsin lehden reseptiä hieman, jotta se sopi paremmin budettiimme ja mieltymyksiimme. (Tämä on se kohta, missä yleensä mokaan kaiken ja saan aikaan varsin kummallista pataruokaa.) Tuloksena oli kuitenkin varsin onnistunut kokonaisuus, joka toivottavasti pääsee omien aarrereseptiemme joukkoon. :)

400 g broilerin fileesuikaleita (tässä hunajamarinoituja)

n. 1 rkl currya

n. 150 g purjosipulia

1 keltasipuli

1 valkosipulin kynsi

1 punainen paprika

¾ tl suolaa

2 dl ruokakermaa

puolikkaan sitruunan mehu

1 banaani

Kypsennä ja ruskista broilerit curryllä maustaen kuumassa öljyssä korkeareunaisessa paistinpannussa ja siirrä ne odottamaan lautaselle. Pilko huuhdellut kasvikset ja kuullota ne öljyssä. Lisää broilerit, suola, ruokakerma ja sitruunan mehu kasvisten sekaan. Keitä 5-10 min, lisää banaaniviipaleet ja kuumenna. Tarjoa raikkaan salaatin ja halutessasi riisin kanssa.

Tässä lisäkkeenä perussalaatti; Jäävuorisalaattia, punaista paprikaa, tummia, kivettömiä rypäleitä, sekä kermaviilikastiketta, jossa raastettua sitruunankuorta, kuivattua ruohosipulia ja ripaus sokeria ja suolaa.